Kolme tieteen murtamaa ajanhallinnan myyttiä

Well actually poor TK-421 will need some sort of healing incantation if this magician can’t get him back together.

Jos olet seurannut tuottavuusblogeja tai lukenut ajanhallinnan kirjallisuutta, olet luultavasti törmännyt myös yleisiin ajanhallinnan “totuuksiin”.

Vaikka nämä neuvot tuntuvatkin alkuun hyviltä, oletko ikinä miettinyt onko niissä oikeasti mitään perää ja toimivatko ne käytännössä?

Esitän seuraavassa kolme yleistä henkilökohtaiseen tuottavuuteen liittyvää “totuutta” ja miten tiede suhtautuu niihin.

1. Uusi tapa luodaan 21:ssä päivässä

Sain äskettäin käsiini erään kirjan arvostelukappaleen ja siinä todettiin, että uuden tavan luominen onnistuu 21:ssä päivässä. Tämä sai minut välittömästi lopettamaan kirjan lukemisen, sillä en itse usko kyseiseen “faktaan”.

Kyseisen myytin alkuperän on sanottu lähteneen Maxwell Maltzin kirjasta “Psycho-Cybernetics”, jossa kerrottiin kuinka potilaat tottuivat uusiin kasvoihin tai uuteen raajaan keskimäärin 21:n päivän kuluttua kirurgisesta operaatiosta.

Valitettavasti tämä tieto alkoi elää omaa elämäänsä ja lopulta siitä tuli “fakta”: uuden tavan luominen onnistuu 21:ssä päivässä.

Tiede on kuitenkin tullut toisiin tuloksiin koskien uusien tapojen luomista. European Journal of Social Psychologyn vuonna 2009 julkaiseman tutkimuksen mukaan, uuden tavan luominen onnistuu keskimäärin 66:ssa päivässä (vaihteluväli oli 18-254 päivää).

Luonnollisesti kaikki tavat eivät ole samanlaisia ja joidenkin tapojen luonti onnistuu nopeammin kuin toisten. Joka tapauksessa, uusien tapojen opettelussa kannattaa yleisesti varautua pidempään aikamäärään kuin tuo 21 (tai 30) päivää.

2. Ihminen tarvitsee kahdeksan tuntia unta yössä

Mieti seuraavia henkilöitä:

  • Margaret Thatcher (Ison-Britannian entinen pääministeri)
  • Roger Federer (maailmankuulu tenniksen pelaaja)
  • Steve Nash (kanadalainen ammattilaiskoripalloilija)

Em. poliitikko ja kaksi urheilijaa todistavat sen, että kahdeksan tunnin unen tarve on pikemminkin myytti kuin fakta.

Margaret Thatcherin on esimerkiksi todettu tarvinneen arkiöisin vain neljä tuntia yöunta.

Roger Federer ja Steve Nash tarvitsevat toisaalta paljon enemmän unta kuin Margaret Thatcher. Siinä missä Federerin unentarve on 11-12 tuntia yössä, tarvisee Nash unta 10 tuntia.

Vaikkakin nämä esimerkit ovatkin äärimmäisyyksiä, myös tutkimustulokset ovat romuttaneet kahdeksan tunnin yöunen myytin.

Uniasiantuntija Daniel Kripke totesi Timesin haastattelussa, että: “Tutkimukset ovat todistaneet, että ihmiset jotka nukkuvat ilmoituksensa mukaan 6.5 – 7.5 tuntia yössä, elävät pisimpään. Ja ihmiset jotka nukkuvat pidempään kuin kahdeksan tuntia yössä tai vähemmän kuin 6.5 tuntia yössä, eivät elä yhtä pitkään”.

Perustuen omiin kokemuksiini, pystyn joskus toimimaan tuottavasti vain kuuden tunnin yöunilla. Pääsääntöisesti tarvitsen kuitenkin noin 7.5 tuntia yöunta, jotta olisin virkeä seuraavana päivänä.

On siis tärkeää ymmärtää, että olemme kaikki yksilöitä, eikä ole olemassa unimäärää, joka sopisi kaikille.

3. Kaikki moniajo on pahasta

Siitäkin huolimatta että mainostan tässä yhteydessä jo vanhentuneita ajanhallinnan tekniikoita, olen valmis myös sanomaan, että moniajolla (useiden asioiden samanaikainen tekeminen) on paikkansa modernissä työpäivässä.

Moneen kertaan on jo todettu, että moniajo ei toimi ja olen tästä samaa mieltä. Mutta mitäs jos kertoisin sinulle, että moniajo tehtynä hieman toisella tavalla voi itse asiassa parantaa keskittymiskykyäsi, auttaen sinua tekemään tylsiä tehtäviä?

Kyseessä on niin sanottu tietoinen moniajo, jonka opin lukemalla tohtori Lucy Jo Palladinon loistavan kirjan nimeltä Find Your Focus Zone.

Periaatteessa puhutaan siis edelleenkin moniajosta, mutta tässä tapauksessa se tehdään tietoisesti, pikemminkin kuin tiedostamatta.

Tohtori Palladinon mukaan “Kun olemme tylsistyneitä, saatamme saada juuri sen mitä tarvitsemme, nimittäin ylimääräisen stimulaation pysyäksemme motivoituneina ja energisinä”.

Keskittymiskykymme voidaan kuvata ylösalaisin käännetyllä U-käyrällä (mieti auton nopeusmittaria).

Vasemmassa reunassa keskittymiskykysi on heikko (esimerkiksi juuri silloin kun olemme tylsistyneitä) ja oikeassa reunassa käymme ylikierroksilla. Kun mittarin neula asettuu keskelle, työn teko onnistuu kuitenkin hyvin.

Tietoisessa moniajossa tehtäväsi on siirtää “neula” vasemmalta keskelle, jossa optimaalinen keskittymisalue sijaitsee.

Esimerkiksi tylsän tiedonsyöttötehtävän ollessa kyseessä, voit aika ajoin tehdä jotain mielekästä (esim. lukemalla sanomalehdestä sarjakuvan). Tämän jälkeen siirrät innostuneisuuden ja hyvän mielen tylsään tehtävään ja saat sitä vietyä näin eteenpäin.

Tietoisuus (mindfulness) ylipäätään auttaa toimimaan paremmin moniajotilanteissa.

Tämän havaitsi tutkimuksessaan myös Washingtonin yliopisto. Ihmiset, jotka ottivat osaa kahdeksan viikon mindfulness-koulutukseen suoriutuivat moniajotilanteista paremmin kuin ilman koulutusta käyneet.

Vaikka monen tehtävän samanaikainen tekeminen ei olekaan suositeltavaa, voi sitä joissain tapauksissa hyödyntää joidenkin tehtävien tekemiseen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *